EMILIA HUUSKO
Eduskuntavaaliehdokas vuonna 2027
Kuvat:
Minna Laakso Photography
Haluatko liittyä Emilian tukijoukkoihin? Ota yhteyttä!
Olen 40-vuotias fysioterapeutti, erikoistunut mm. lasten neurologiseen kuntoutukseen sekä psykofyysiseen fysioterapiaan. Asun puolisoni ja kahden lapsemme kanssa Vaalassa.
Muutimme tänne Oulun kasvukeskuksesta 2020-luvun alussa, jotta voisin siirtyä vähitellen yrittäjäksi isäni rinnalle 1997 vuodesta lähtien toimineeseen kuntoutus- ja liikunta-alanyritykseen.
Luonteeltani olen sosiaalinen ja positiivinen, luottavainen elämään. Yritän ajatella asioista positiivisesti, nähdä kokonaisuuksia ja suunnata katseen eteenpäin. Ihmisten kohtaaminen on minusta parasta työarjessa.
Hymy ja aito kohtaaminen on tärkeää.
Rehellisyys on se, joka kantaa ja lupauksista pidetään kiinni.
Ahkeruus ja työteliäisyys on kotoa opittua.
Kuntoutuksen, soten ja hyvinvoinnin asialla
Yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen toimivista palveluista ja siitä, että vaikuttavaa apua saa oikeaan aikaan. Olen tehnyt koko työurani kuntoutuksen, sote-alan ja ihmisten hyvinvoinnin parissa, joten tiedän, kuinka tärkeää on, että palvelut toimivat sujuvasti ja oikea-aikaisesti.
Olen nähnyt läheltä, miten laadukas kuntoutus voi luoda pohjan lapsen kehitykselle tai muuttaa ihmisen elämän suunnan. Samalla olen nähnyt, miten byrokratia, ideologiset päätökset, resurssipula ja palveluketjujen ongelmat voivat vaikeuttaa avun saamista. Siksi haluan olla mukana rakentamassa järjestelmää, joka toimii paremmin niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin näkökulmasta. Järjestelmää joka osallistaa yritykset, yhdistykset ja julkisen puolen yhdessä luomaan parempaa tulevaisuutta.
Minulle hyvinvointi ei ole vain sana. Se tarkoittaa panostusta ennaltaehkäisevään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön, vaikuttavia sote-palveluita sekö tarpeenmukaista kuntoutusta Hyvinvointi tarkoittaa myös ihmisen omaa vastuuta tehdä terveyttä edistäviä arjen tekoja, mutta myös luottamusta siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee.
Aluevaltuutettuna olen tehnyt työtä sen eteen, että palvelut ovat aidosti saavutettavissa ja ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Olen tehnyt työtä sen eteen, että haasteisiin puututaan tarpeeksi ajoissa ja ennaltaehkäisevään työhön panostetaan entistä enemmän.
Tätä työtä haluan jatkaa myös eduskunnassa.
Pienyrittäjä, suuri tekijä
Olen kasvanut perheyrityksessä, jossa työn arvo, vastuunkanto ja yhteisöllisyys näkyvät joka päivä.
Suomessa on yli 580 000 yritystä, joista lähes 96 % on mikro- tai yksinyrittäjiä. Silti yhteiskunnallisessa keskustelussa huomio kohdistuu usein suuriin yrityksiin, vaikka pienyrittäjät ovat paikallistalouden voimavara ja arjen palveluiden todellisia mahdollistajia.
Pienyrittäjän arki on täynnä vastuuta ja epävarmuutta. Yrittäjä hoitaa itse markkinoinnin, taloushallinnon, hankinnat, kehittämisen ja asiakastyön; eli kaiken sen, mihin suuremmissa yrityksissä on omat tiimit. Jokainen sairauspoissaolo, markkinamuutos tai talouden heilahdus tuntuu välittömästi. Keskimääräinen YEL-työtulo on alle 25 000 euroa vuodessa, ja yrittäjä maksaa itse työterveytensä ilman työpaikkaetuja.
Silti yrittäjyys vetää puoleensa. Se antaa mahdollisuuden luoda uutta, toteuttaa omia arvoja ja vastata paikallisiin tarpeisiin. Pienyritys on lähellä asiakasta, joustava ja osa arjen verkostoa – ei kasvoton organisaatio. Se vahvistaa paikallistaloutta ja luo työpaikkoja.
Pienyrittäjän tärkein pääoma on sinnikkyys. Haasteista huolimatta etsitään ratkaisuja, kehitetään toimintaa ja pidetään kiinni visiosta. Tämä sitkeys hyödyttää koko yhteiskuntaa: se osoittaa, että vaikeuksista voidaan selvitä ja että yrittäjyys on todellinen mahdollisuus. Siksi yrittäjyyttä on arvostettava enemmän. Pienyrittäjyys ei ole vain yksilön elinkeino, vaan Suomen elinvoiman lähde.
Päätöksenteossa on turvattava pienyrittäjien toimintaedellytykset, vähennettävä turhaa byrokratiaa ja nähtävä pienyritykset kumppaneina ja investointina tulevaisuuteen.
Pienyrittäjyyden tulisi olla mahdollisuus, johon yhä useampi uskaltaa tarttua.
Kun yrittäjät voivat hyvin, koko Suomi voi paremmin.
Maaseudun eli koko Suomen asialla
Maaseutu Suomen sydän. Se tarkoittaa metsiä, vesistöjä, maataloutta ja huoltovarmuutta. Maaseudulla on koteja, työpaikkoja ja yhteisöjä, joissa arki rakentuu sitkeyden, yhteistyön ja välittämisen varaan. Harvaan asutuilla alueilla palvelut ovat kauempana ja välimatkat pidempiä, mutta ihmiset tekevät työnsä, pyörittävät yrityksiään, elättävät perhettään ja pitävät yhteisönsä elinvoimaisena. Heidän panoksensa on korvaamaton.
Maaseudulla jokainen tie, rakennus, palvelu, työpaikka, asukas ja mökkiläinen on tärkeä. Kun palvelut etääntyvät, se ei ole vain tilasto, vaan konkreettinen muutos arjessa. Siksi päätöksenteossa on ymmärrettävä, mitä nämä muutokset tarkoittavat käytännössä ja pidettävä huolta siitä, että palvelut pysyvät saavutettavina myös harvaan asutuilla alueilla.
Maaseudulla on valtavasti potentiaalia: osaamista, yhteisöllisyyttä, luontoa ja rohkeutta tehdä asioita vaikka vaikeimman kautta. Maaseutu ei ole kuluerä, vaan voimavara, joka vahvistaa koko Suomea. Tarvitsemme päätöksiä, jotka tukevat tätä elinvoimaa ja antavat ihmisille syyn jäädä, palata ja rakentaa tulevaisuutta omalle kotiseudulleen.
Kun maaseutu voi hyvin, koko Suomi voi hyvin
Miksi juuri Kokoomus on puolueeni?
Kokoomus on ehdottomasti oma puolueeni.
Sen arvoista vapaus, vastuu, työnteko ja yritteliäisyys, sivistys ja länsimainen demokratia ovat itselleni tärkeimpien arvojen joukossa. Muista välittäminen, suvaitsevaisuus sekä Suomen ympäristöstä, suomalaisista sekä suomalaisesta kulttuurista huolehtiminen ja näiden vaaliminen osuvat erityisesti minuun. Nykyisessä Suomen, ja koko maailman, tilanteessa ymmärrän taloudelliset paineet. Emme voi elää velaksi ja syödä samalla lastemme tulevaisuuden kuormasta. Menoja on pakko karsia. Emme voi verottaa liikaa työteliäitä ihmisiä ja talouden tukipilareita eli yrityksiä. Emme myöskään niitä henkilöitä, jotka vaurastuvat tässä maassa. Julkisessa taloudessa ja julkisissa instituutioissa on paljon tehostettavaa ja opittavaa yritysmaailmasta, jotta asioita voidaan tehdä kustannustehokkaammin, laadukkaammin ja yksinkertaisesti järkevämmin. Tärkeää on kuitenkin, että suuntaamme resursseja niihin kansalaisiin, jotka tarvitsevat tukea ja apua oikeasti.
.png){kind=logo}